4. Periodi: Globalisaatio

Neljännessä periodissa tutustuimme luentovideoiden sekä artikkeleiden avulla globalisaatioon ja sen vaikutuksiin maailmassamme. Keskustelualueella pohdimme globalisaation vaikutuksia meidän elämäämme sekä sitä olisiko maailmassa mahdollista elää ilman globalisaation vaikutuksia. Tämän viikkoinen tehtävämme oli tehdä Powerpoint-esitelmä valitsemastamme näkökulmasta globalisaatioon liittyen. 

Itselleni ja opiskelemalleni alalle uskollisena valitsin tälläkin viikolla näkökulmaksi globalisaation ympäristömme näkökulmasta. Koin ja koen edelleen opiskelualani ja tulevan ammattitaitoni kannalta tärkeäksi, että kurssilla oli mahdollisuus valita jokaisen viikon tehtävään omia opintoja parhaiten tukevia näkökulmia viikon aiheeseen liittyen. Tällä tavoin pystyin ainakin itse muodostamaan kurssista kokonaiskuvan nimenomaan ympäristön näkökulmasta. 

Globalisaation vaikutus ympäristöömme on enemmän epäsuoraa, kuin selkeä yksiselitteinen yhteys. Globalisaatio kuitenkin on lisännyt valtavasti esimerkiksi kaupankäyntiä kansainvälisesti, joka vaikuttaa ympäristöömme monin eri tavoin. Esitelmässäni keskityin esimerkiksi tavaroiden transportaatioon, teollisen toiminnan, kuten tehtaiden, kiihtymiseen sekä metsien kaatamiseen. Nämä kaikki ovat epäsuorasti yhteydessä globalisaatioon ja vaikuttavat lähes tulkoon vain negatiivisesti ympäristömme hyvinvointiin. On siis erityisen tärkeää, että ihmiset ovat tietoisia oman toimintansa vaikutuksista ympäristöömme ja voivat sitä kautta tarkastella esimerkiksi omia kulutustottumuksiaan kriittisesti. 

Kulutustottumuksemme ovat kuitenkin täällä länsimaissa niin kuormittavia, että esimerkiksi Suomenkin ylikulutuspäivä eli päivä, jona ekologinen jalanjälkemme ylittää maapallon biokapasiteetin, oli jo maaliskuun lopulla. Jos suuri joukko länsimaalaisia pienentää omaa kulutustaan edes hieman, esimerkiksi vähentää vaatteiden tilaamista ulkomailta ja panostaa kotimaiseen tai kierrätettyyn vaatteeseen, sillä saadaan jo suuri vaikutus ekologiseen jalanjälkeemme. Onkin siis tärkeää, että ihmiset huomaavat myös sen, että yhdessä tehty pienikin muutos näyttäytyy jo paljon isompana! Melko usein erityisesti sosiaalisessa mediassa maalaillaan kauhukuvia siitä, ettei tässä voi tehdä mitään ilmaston hyväksi, kun sitten pitäisi heti alkaa täysin vegaaniksi, lopettaa kaiken ostaminen ja pyrkiä täyteen omavaraisuuteen, että omalla toiminnalla olisi oikeasti mitään vaikutusta. Vaikka todellisuudessa sekä ilmastolle, että ihmisen omalle hyvinvoinnille paras ruokavalio onkin kasvispainotteinen ruoka (ilmasto-opas.fi)! Esimerkiksi Suomessa lähelle vegaanisen ruokavalion ympäristöystävällisyyttä pääsee käyttämällä paljon kotimaista luonnonkalaa sekä maitotuotteita ruokavaliossaan. 

Metsähakkuiden ja ympäristön välille on monen ihmisen helppo luoda yhteys. On melko loogista, että metsän kaataminen vaikuttaa metsäympäristön hyvinvointiin, eikä kaadetussa metsässä pysty elämään samat lajit, kuin tavallisessa metsässä. On kuitenkin todennäköisesti hieman haastavampaa löytää yhteys globalisaation ja metsähakkuiden välillä, joten koin itselleni tärkeäksi tutustua asiaan lisää ja nostaa se myös esitelmääni. Metsähakkuita suoritetaan usein, jotta metsäpohjaa voidaan käyttää maatalouden tarpeisiin, esimerkiksi laitumiksi tai maatalouteen tarvittavien rakennusten paikoiksi. Globalisoituvassa maailmassa myös maatalouden tarve kasvaa koko ajan ja esimerkiksi lihan tehotuotannolle tarvitaan koko ajan enemmän tilaa. Tämä johtaa metsien kaatamiseen ja arvokkaiden ekosysteemien häviämiseen. Ekosysteemien lisäksi metsät ovat erinomaisia hiilinieluja ja kun metsiä kaadetaan koko ajan lisää, myös maapallomme kyky varastoida hiiltä heikkenee. Tämä puolestaan lisää ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää, joka tehostaa kasvihuoneilmiötä. 

Lähde:

https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutosta-voi-hillita-ilmastoystavallisella-ruokavaliolla#ref_REY14