1. Periodi: Orientoituminen kurssiin

Kurssi alkoi orientoitumisella kurssiin. Tämä tarkoitti tutustumista kurssilla tuleviin aiheisiin, tekemällä Gapminderin 2017 vuoden testin sekä tekemällä miellekartan tasa-arvosta maailman laajuisesti.

Gapminderin testissä selvitettiin muun muassa ihmisten käistyksiä esimerkiksi luonnonkatastrofien vaikutuksesta ihmisiin, tyttöjen opiskelusta ympäri maailmaa, uhanalaisten eläinlajien tilasta sekä maailmanväestön sijoittumista maailmalle. Mielestäni kyselyn tarkoituksena oli osoittaa, miten harhaanjohtava käsitys erityisesti hyvinvointivaltioiden asukkailla voi olla maailmantilasta. Uutisista lukee paljon nimenomaan katastrofeista, äärimmäisestä köyhyydestä sekä tyttöjen koulutuksen heikosta tasosta erityisesti kehittyvissä maissa. Ihmisillä on siis jopa liiankin heikko käsitys näistä asioista ja monet uskovat tilanteen olevan monilta osin vielä paljon huonompi, kuin se oikeasti onkaan. Kysely tulikin heti kurssin alkuun tarpeeseen herättelemään itseänikin siihen, että käsitykseni maailman tilasta on paljon negatiivisempi kuin se todellisuudessa onkaan. 

Miellekarttaa tehdessä pohdin askeleita kohti tasa-arvoa sekä ongelmakohtia, jotka seisovat todellisen tasa-arvon tiellä. Esimerkiksi koulutuksen tärkeys nousi useissa lukemissani lähteissä esille tehdessäni miellekarttaa ja pidän itsekin sitä ehkä jopa tärkeimpänä tasa-arvon edistäjänä, että jokaisella oli oikeus ja mahdollisuus kattavaan ja laadukkaaseen koulutukseen. Lisäksi tasa-arvoa edistäviä tekijöitä ovat mielestäni toimiva demokratia sekä kansainväliset sopimukset tasa-arvon edistämiseksi. Miellekarttaanikin noussut sosiaalinen media sen sijaan toimii sekä tasa-arvoa edistävänä sekä tasa-arvon tiellä seisovana aspektina. Tämän takia sosiaalisen median tarkempi pohtiminen onkin hyvin mielenkiintoista. On totta, että sosiaalisen median avulla ihmiset voivat oppia paljon aikaisempaa helpommin esimerkiksi tasa-arvohaasteista ympäri maailman ja sillä tavoin halutessaan myös päästä vaikuttamaan näihin haasteisiin. Sosiaalisessa mediassa on kuitenkin myös paljon aikaisempaa helpompaa levittää disinformaatiota asiasta kuin asiasta. Lisäksi sosiaalisessa mediassa on nähtävillä ilmiö, jota kutsutaan kuplautumiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaaliset mediat tarjoavat sinulle enemmän sisältöä, jonka kanssa vaikutat esimerkiksi tykkäämällä, kommentoimalla tai tallentamalla julkaisuja. Koska vaikutat tietynlaisten sisältöjen kanssa ja niitä sen vuoksi tulee sinulle yhä enemmän, on yhä helpompi uskoa, että kaikki saavat samanlaista sisältöä ja sen sisällön sisältämä tieto on valtavirran käsitys asiasta. Tämä voi sitten toimia joko hyvässä tai pahassa, esimerkiksi tietoa ilmastokriisistä voi levitä näin yhä laajemmalle määrälle ihmisiä, mutta niin voi levitä valheellista tietoa myös naisvihasta tai rasismista.